Sote-uudistuksen seuraavaa tuotantokautta valmisteltu Pohjois-Savossa

Sote-uudistuksen seuraavaa tuotantokautta valmisteltu Pohjois-Savossa

Pohjoissavolaiset järjestöt suhtautuvat odottavasti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen käynnistymiseen. Järjestöt haluavat toimia tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen kumppanina ne lähtökohdat huomioiden, jotka kullakin järjestöllä on.

Järjestökentän ottaminen mukaan osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluverkkoa on tärkeää, kun rakennetaan inhimillisesti kestävää, ehkäiseviin palveluihin perustuvaa ja kustannustehokasta palvelurakennetta.” Pohjois-Savon Järjestöneuvoston sote-työryhmä 

 

Järjestöjen näkökulmia kysyttiin kyselyllä, johon saatiin lyhyessä ajassa 101 vastausta. Järjestöneuvoston sote-työryhmä kokosi tiedot yhteen hankesuunnitelmaa varten. Tässä blogissa esitellään kyselystä esiin nousseet näkökulmat sekä tiivistykset Pohjois-Savossa.

 

Lähtökohdat työskentelylle

Pohjois-Savon Järjestöneuvoston sote-työryhmään kuuluu Leena Rosenberg, Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry:stä, Heidi Hartikainen Varkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt ry:stä, Tuula Hirvonen Toimi-säätiöstä, Sinikka Roth MLL Iisalmi ja Perheet keskiöön -hankkeesta, Sanna Vesterinen vs. toiminnanjohtaja Tukipilarista sekä Mika Saastamoinen Pohjois-Savon Sosialiturvayhdistys ry:stä. Sihteerinä toimii Sakke-hankkeen projektipäällikkö.

Hankesuunnittelun alkuvaiheessa kyläilimme hankevalmistelijan, perusterveydenhuollon yksikön ylilääkärin, Pekka Puustisen luona. Kyläilyn tuloksena järjestöt, ja myöhemmin osallisuus, nousi hanketta läpäiseväksi teemaksi. Teema läpäisee samalla sote-rakenneuudistuksen valmistelun. Tulevaisuuden Sote -keskus hankkeessa teeman valmistelu uskottiin järjestöneuvoston sote-työryhmälle. Työryhmä päätti osallistaa järjestöt nopealla kyselyllä, joka lähetettiin järjestöneuvoston verkostojen kautta eteenpäin.

Laaja kirjo järjestötoimijoita halusi antaa näkemyksensä valmisteluun. Kyselyyn vastaajat olivat positiivisesti yllättyneitä siitä, että järjestöjen näkemys haluttiin mukaan jo hankevalmistelun vaiheessa. Vastaajat hajautuivat Pohjois-Savossa seuduittain ja toimialoittain seuraavasti:

Järjestökentän monipuolisuus esille

Kyselyä läpikäydessään sote-työryhmä kiinnitti huomionsa järjestöjen erilaisiin tulokulmiin ja vahvuuksiin suhteessa sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kumppanuuteen. Seuraavat kyselyn vastaukset avaavat hyvin näitä eri tulokulmia:

 

 

Sote-työryhmä tuli siihen tulokseen, että monialaisen järjestökentän ottaminen osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluverkkoa on tärkeää, kun rakennetaan inhimillisesti kestävää, ehkäiseviin palveluihin perustuvaa ja kustannustehokasta palvelurakennetta.

Työryhmä näki, että on keskityttävä järjestöjen monipuolisen toiminnan löydettävyyden edistämiseen, yhteistoiminnan käytäntöjen rakentamiseen järjestötoiminnan eri tulokulmista sekä palvelujen käyttäjien osallisuuden edistämiseen.

 

Järjestöt ja osallisuus -kokonaisuuden tavoite sekä osatavoitteet

Pohjoissavolaisten järjestöjen päätavoite Tulevaisuuden Sote-keskus hankkeessa on seuraava:

Järjestöt ovat toimiva ja vuorovaikutteinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupolkuja niin, että asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti järjestöjen piiriin, järjestöjen ehkäisevällä työllä on tunnustettu rooli, monipuolinen palveluyhteistyö mahdollistuu ja asiakasosallisuutta kehitetään.

Osatavoitteet muotoutuivat Tulevaisuuden Sote-keskus ohjelmassa esitettyjen tavoitteiden alle. Työryhmä asetti itselleen kysymyksen: mitä täytyy tapahtua, että järjestöt ja yhdistykset olisivat kumppanina sosiaali- ja terveyspalveluissa ja niiden kehittämisessä. Vastaukset kysymykseen muotoutuivat osatavoitteiksi, joita on kuvattu seuraavissa kappaleissa enemmän. Osatavoitteet ovat seuraavat:

  • Järjestöjen palvelujen ja toiminnan saatavuuden ja oikea-aikaisuuden parantaminen ja lisääminen eri kohdissa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelu- ja hoitoketjuja
  • Järjestöjen ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan on oltava tunnistettu ja tunnustettu osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja
  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen ja laadun lähtökohtana täytyy olla arvokas kohtaaminen, asiakasymmärrys ja saavutettu terveys- ja hyvinvointihyöty.
  • Järjestöjen kanssa on sovittava selkeistä toimintatavoista, jotta niiden ammattilaiset voivat olla mukana tarvelähtöisesti monialaisessa asiakastyössä.
  • Osallisuuden eri näkökulmat on saatava osaksi kehittämistyötä sekä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskustyötä.

 

Järjestöjen palvelujen ja toiminnan saatavuus ja oikea-aikaisuus

Järjestöjen tuttuus tekee niiden toiminnasta saavutettavaa ja mahdollistaa järjestötoiminnan piiriin ohjaamisen oikeassa vaiheessa. Vuorovaikutteisuus mahdollistaa sen, että asiakkaat ohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin varhaisemmassa vaiheessa. Tämä vähentää ongelmien syvenemistä ja hillitsee kustannuksia

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöillä on oltava koottua tietoa toimialueen hyvinvointia ja terveyttä edistävistä yhdistyksistä ja järjestöistä. Järjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä on huomioitava niiden erilaiset lähtökohdat. Järjestöt tuottavat markkinaehtoisia palveluja sekä kumppanuuteen perustuvia hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta edistäviä toimintoja.

 

Toimenpiteinä järjestöneuvoston sote-työryhmä ehdottaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon tueksi kootaan tietoa paikkakunnalla toimivista järjestöistä ja panostetaan tutustumiseen. Osana järjestötoiminnan omaa laatutyötä järjestöjä kannustetaan hyvinvointia edistävän toiminnan kuvauksiin ja kuvausten kokoamiseen.

Tällä hetkellä järjestöjen tietoja ja toimintaa kootaan maakunnan alueen asukkaita, kuntien ja maakunnan organisaatioiden työntekijöitä sekä päättäjiä varten Pohjoissavolaiset.fi -järjestötietopalveluun, joka on osa valtakunnallista Toimeksi.fi -kokonaisuutta.

Työryhmä ehdottaa lisäksi, että järjestöt, kuntien hyte-toimijat sekä sote-palvelut järjestävät yhteisiä ”virkistys- tai palvelupäiviä”, joiden mallia on ansiokkaasti kokeiltu Pohjois-Savon Kylät ry:n ”Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön” -hankkeessa.

 

Järjestöjen ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan tunnustettu rooli

Järjestöt laajentavat hyvinvointia edistävän toiminnan tarjontaa sellaisille alueille ja kohderyhmille, joihin julkisen sektorin toiminta ei yllä. Ne madaltavat esteitä avunhakemiselle niin henkisesti ja fyysisesti.

Samalla harrastetoiminnan näkeminen osana ehkäisevää toimintaa on tärkeää. Toimenpiteenä nähdään, että järjestöjen kanssa yhteistyössä kokeillaan käytäntöjä, joilla ihmisiä saatetaan kokeilemaan osallistavaa harrastetoimintaa (esim. kokeilupassit, harrastussaattajat). Järjestöjen hyte-toiminta lisää asukkaiden omahoidon sekä osallisuuden kokemusten valikoimaa osana ennaltaehkäiseviä sote-palveluja.

Toimenpiteissä järjestöneuvoston sote-työryhmä näkee tärkeäksi viime vuosina kehitettyjen alustojen hyötykäytön järjestöjen palvelujen sekä toiminnan esiin tuomiseksi. Esiin nousevat saatavuus-työpaketissa esiin nostetun Pohjoissavolaiset.fi:n lisäksi vertaistalo.fi, hyvinvointitarjotin.fi sekä tarjoomo -palvelu.

Järjestöjen matalan kynnyksen toimintatavat ja avoimet kohtaamispaikat on huomioitava osana sosiaali- ja terveyskeskusverkkoa. Matalan kynnyksen toimintatapoja ovat järjestöjen monipuoliset digineuvonnan ja -ohjauksen palvelut. Anonyymit, esteettömät ja paikkaan sitoutumat palvelut ovat helppoja paikkoja tulla ja ilmaista oma avun tarpeensa.

Matalan kynnyksen toimintatapoja voidaan hyödyntää osallistavien yhteisöjen kokeiluihin, joissa työntekijät jalkautuvat järjestöjen järjestämän toiminnan piiriin. Erilaiset kohtaamispaikat mahdollistavat jalkautuvien yhteispalvelujen kehittämisen.

 

Asiakasymmärrys sekä asiakaslähtöinen palvelujen suunnittelu lähtökohdaksi

Laadun ja vaikuttavuuden lähtökohtana tulee olla arvokas ja aito asiakaskohtaaminen sekä saavutettu terveys- ja hyvinvointihyöty. Näiden selvittämisessä järjestöt voivat toimia kumppanina toteaa järjestöneuvoston sote-työryhmä.

Onnistunut kohtaaminen palveluissa johtaa suunniteltujen palvelujen kohdentumiseen oikein. Terveys- ja hyvinvointihyödyn seuranta ja tarpeelliset muutokset palvelukokonaisuuksiin lisäävät palvelujen vaikuttavuutta.

Asiakasymmärrystä saadaan erilaisten palaute- ja osallisuusmenetelmien avulla lisäämällä ymmärrystä erilaisista asiakasryhmistä. Järjestöjen toimintaa kuvaavia mittareita on syytä monipuolistaa. Huomiota on kiinnitettävä järjestöjen toimintaedellytysten kehittymiseen kunta- ja maakuntatasolla. Tällöin puhutaan järjestötoiminnan kolmesta peruskivestä: aktiivisista ihmisistä, tiloista sekä rahasta.

Pohjois-Savon hankesuunnitelmassa asiakassegmentointi on saatavuus-työpaketissa palveluohjauksen kuuluessa sinne. Järjestöneuvoston sote-työryhmä käsitteli sen tärkeänä osana asiakasymmärryksen muotoutumista ja lähtökohtana järjestöjen toiminnan kuvaamiselle ja kiinnittymiselle palveluketjuihin oikeassa vaiheessa.

Asiakassegmentoinnin avulla järjestöjen toiminta voidaan integroida osaksi palvelukokonaisuuksia huomioimalla asiakkaiden erilaiset voimavarat ja heidän ongelmiensa monimuotoisuus (Mäkinen 2018, viit. Niemelä et al. 2019).  Osana tätä työtä järjestöjen on kuvattava toimintansa sisältöjä tavalla, joka palvelutoiminnan lisäksi huomioi palvelutarpeita ehkäisevän ja osallisuutta edistävän toiminnan.

 

Järjestöjen työntekijöiden osaaminen osaksi monialaisia palveluja

Järjestöneuvoston sote-työryhmä toivoo, että monialaista yhteistyötä kehitetään järjestöjen kanssa eri palvelukokonaisuuksissa. Huomiota on kiinnitettävä asiakkuuksiin hakeutumisen reitteihin, verkostomaiseen työtapaan ja järjestötoimijoiden kanssa tehtäviin sopimuksiin ja toimintaresursseihin.

Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa monipuolisen ammattiosaamisen ja ammatillisesti ohjatun vapaaehtoistoiminnan integroimisen osaksi monipuolistuvaa palveluvalikoimaa. Oikealla tavalla suunniteltu ja toteutettu yhteistyö lisää ihmisten omatoimista aktiivisuutta, edistää oikea-aikaista palveluihin hakeutumista, täydentää asiakkaan palvelupolkua sekä tuottaa innovatiivisia ja kustannustehokkaita työtapoja.

Esimerkkejä palvelukokonaisuuksien yhteiskehittämisestä voivat olla mm. järjestöjen sekä julkisen sektorin yhteinen ryhmä- ja vertaistukitoiminta, kotiin vietävät palvelut asiakkaiden elämänlaadun parantamiseksi, jalkautuvien ja liikkuvien palvelujen yhteiskehittäminen olemassa oleviin avoimiin kohtaamispaikkoihin sekä yhteinen matalan kynnyksen vertaistuen palvelu.

Yhteistyömallit järjestöjen kanssa (hankinta, kumppanuus vai avustus) tulee tehdä selkeiksi, jotta yhteistoiminta on aidosti sujuvaa. Seurauksena ei pidä olla sopimusviidakko.

 

Osallisuuden monitahoiset näkökulmat osaksi kehittämistyötä sekä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskustyötä

Osallisuuden näkökulmia ovat

  • palvelun käyttäjien osallisuus asiakaskohtaamisissa,
  • asukkaiden osallisuus palvelutarpeiden ja toimivuuden määrittelyssä,
  • asiakasymmärryksen kerääminen palvelujen kehittämiseksi,
  • kuntien olemassa olevien vaikuttamistoimielinten hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä,
  • henkilöstön osallisuus kehittämistyöhön ja juurruttamiseen
  • järjestöjen toimintaan sisäänkirjoitettu lupaus osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä.

Näistä eri näkökulmista lähtien kehitetään osallisuusmalli sosiaali- ja terveydenhuollon kentälle Pohjois-Savossa. Järjestöt voivat olla omalta osaltaan tässä kumppanina. Työssä hyödynnetään jo tehtyä ansiokasta työtä esimerkiksi Varkauden kaupungin osallisuustyöstä sekä kumppanuuspöytäkokeiluista.

 

Lopuksi

Pohjois-Savon hankesuunnitelma lähti eteenpäin mukanaan meille järjestöille tärkeitä kirjauksia, jotka pohjautuvat tähän sote-työryhmän työhön. Esimerkiksi järjestöjen saaminen osaksi toimivaa palveluohjausta sekä sähköistä ennaltaehkäisyn palvelutarjotinta ovat olleet merkittäviä tuloksia.

Tärkein toimenpide on Osallisuus ja järjestöt -asiantuntijan saaminen sote-uudistuksen hankekokonaisuuksiin kokoamaan monipuolista järjestökenttää sekä osallisuustyötä osaksi tulevaisuuden sote -keskushanketta ja rakenneuudistusta. Järjestöneuvoston edustajana ohjausryhmässä toimii terveydenhuoltoneuvos Leena Rosenberg. Odotamme yhteistyötä innolla!

 

Kirjoittaja: Anne Aholainen, Sakke-hankkeen projektipäällikkö

Asiasanat

Aktiiviset järjestöt, järjestöneuvosto, tulevaisuuden sote-keskus, järjestöyhteistyö, Kunta-järjestöyhteistyö,